21 February 2020

Qridi Luxemburgissa

Teemu Hinkula työskentelee matemaattisten aineiden opettajana Eurooppa-koulussa Luxemburgissa. Tässä blogikirjoituksessa Teemu kertoo mielenkiintoisesti ja konkreettisesti, miten hän on Qridiä hyödyntänyt oppilaidensa kanssa. Teemu on opettajan työnsä ohessa aloitteleva oppimispeliyrittäjä (Think in Games Oy). Intohimo oppimisen pelillistämiseen näkyy myös tavassa käyttää Qridiä.

Ensi kosketus kiekkokaukalosta

Ensi kosketukseni Qridiin tapahtui jouluna 2016, kun satuin Limingassa jäähallissa sammuneiden tähtien kinkunsulattelupeleissä Qridin Tonin pakkipariksi. Vaihtopenkillä istuessa syntyi keskustelu opettamisesta sekä arvioinnista ja näin luonnollisesti aihe siirtyi Qridiin. Pakko myöntää, että yhteistyö Tonin kanssa on toiminut paljon paremmin sen jälkeen kuin mitä se oli silloin joulupäivänä kaukalossa.

Tämän tapahtuman jälkeen tutustuin Qridiin enemmän ja kiinnostuin, koska koulussamme oli silloin itsearvioinnin kehitysprojekti käynnissä ja itse olin osa tätä työryhmää. Näin Qridin potentiaalin, mutta silloinen käyttöliittymä ei kuitenkaan vielä iskenyt minuun siten, että olisin alkanut vakituiseksi käyttäjäksi.

Ajan myötä käyttöliittymä kuitenkin kehittyi ja vihdoin olin itsekin valmis kokeilemaan Qridiä enemmän opetuskäytössä. Ensimmäinen lukuvuosi meni enemmän ja vähemmän erilaisia toiminnallisuuksia testatessa ja omaa visiota kehittäessä. Lopulta visio vahvistui siten, että rakensin kokonaisuuden oppimisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi Qridin kanssa. Tästä kokonaisuudesta pyrin kertomaan tässä tekstissä.

Datasta apua oppimiseen

Olen intohimoinen oppimisen pelillistäjä. Yksi pelillistämisen tärkeimmistä ominaisuuksista on jatkuvan palautteen saaminen. Tähän Qridi tarjoaa hyvän alustan. Tavoitteena on pyrkiä keräämään monenlaista dataa oppilaista, joka antaa informaatiota niin minulle, oppilaalle kuin vanhemmillekin. Tämän informaation tehtävänä on sitten auttaa oppimisessa, mutta myös toimia motivaattorina.

Tehtävälistoilla seurantaa sekä motivaation rakentamista

Tehtävälista on ollut tärkein ja käytetyin työkalu. Jokainen aihekokonaisuus (ts. koealue) on yksi numeroitu kappale, joka sisältää tehtävälistoja käsiteltävistä aiheista. Tehtävälista sisältää kyseisen aiheen materiaalin tehtävät. Oppilaat arvioivat tehtävälistaan suoriutumistaan väreillä: Musta – Ei mitään käryä, Punainen – Osasin autettuna, Sininen – Osasin huomattuani virheen ja Vihreä – Osasin

Näistä muodostuva matriisi auttaa opettajaa mukavasti havaitsemaan, jos tietyssä tehtävässä on ollut koko ryhmällä ongelmia, niin asiaan voidaan puuttua yhdessä.

Yksi hauska ilmiö on ollut se, että toisinaan oppilaat painavat mustaa täplää viittaamisen sijaan pyytääkseen apua.

Jokaisen aihekokonaisuuden lopuksi oppilaat laskevat tehtyjen tehtävien määrän ja myös sen, kuinka monta niistä he osasivat ratkaista itsenäisesti. Tästä muodostuvaa prosenttia on mielenkiintoista verrata koearvosanaan.

Nämä tulokset olemme pitäneet suht avoimina oppilaiden kesken. Mielestäni sen on auttanut oppilaita suhtautumaan järkevästi oman työn määrään ja laatuun. Aina paljon tehtäviä tehnyt ei välttämättä ole se parhaan arvosanan saanut, mutta samalla oppilaat huomaavat, millaisia työmääriä tietty kokeissa menestyminen vaatii.

Edellisestä seurannaisvaikutuksena on ollut se, että oppilaat ovat alkaneet asettamaan itselleen automaattisesti tavoitteita ja tämä on näkynyt kasvavana opiskelumotivaationa.

Esimerkiksi tämä näkyy tehtyjen kotitehtävän määrässä. Yleinen sääntö oo, että jokaisen tunnin jälkeen oppilaan tulee tehdä kolme, pääasiassa itse valitsemaansa kotitehtävää. Lopputuloksena oppilaat ovat tehneet keskimäärin 4.2 kotitehtävää per tunti, eli enemmän kuin on vaadittu. Heikoinkin kotitehtävä prosentti on 80%. Tämänkin oppilaan arvosana on kiitettävä.

Harjoitukset

Yleensä yksittäisen aiheen lopuksi on oppilaat vastaavat muutamaan harjoituskysymykseen. Kysymykset ovat helppoja ja ideana on varmistaa, että oppilailla ovat perusteet hallussa ja että he ymmärtävät mitkä ovat aiheen tärkeimmät asiat.

Yleensä yksittäisen aiheen lopuksi on oppilaat vastaavat muutamaan harjoituskysymykseen. Kysymykset ovat helppoja ja ideana on varmistaa, että oppilailla ovat perusteet hallussa ja että he ymmärtävät mitkä ovat aiheen tärkeimmät asiat.

Itsearviointeja kotitehtävissä, kokeisissa ja viihtymisessä

Arviointityökalua on käytetty kolmeen tarkoitukseen analysoimaan oppimisprosessia.

Jokaista tuntia edeltävänä iltana Qridi lähettää muistutuksen oppilaiden puhelimeen. Arvioinnissa kysytään, kuinka monta kotitehtävää on tehnyt, onnistuiko se ja miltä käsiteltävä aihealue on tuntunut. Tämä toimii mukavana muistutuksena kotitehtävistä, joten ”en muistanut” ei ole tekosyy olla tekemättä tehtäviä. Parhaimmillaan tämä toimii niin, että opettaja voi jo ennen tuntia katsoa, jos jossain tehtävässä on ollut ongelmia ja valmistautua selittämään sen tunnin alussa oppilaille. Lisäksi oppilaan ”fiilismittarista” saatava kuvaaja antaa informaatiota käsiteltävän asian haastavuudesta. Tätäkin dataa voidaan käyttää jälkikäteen koetuloksia analysoitaessa.

Toinen, missä tehdään itsearviointia, on kokeeseen valmistautuminen. Kokeeseen valmistautumiseen käytetään yleensä muutama oppitunti. Näiden oppituntien aikana oppilaat arvioivat osaamistaan jokaisessa kokeen aihealueessa. Yksi arvioinnin kohde on käytännössä myös tehtävä kokeessa. Täten voidaan seurata kehitystä edellisen kaltaisen graafin avulla. Oppilaat tekevät tämän arvioinnin, jokaisella kertaustunnilla, koetta ennen hetki kokeen jälkeen ja vielä kokeen palautuksen jälkeen. Lopuksi opettaja antaa oman arvionsa perustuen koevastauksiin.

Eurooppa-koulussa, jonka Suomen osaston ryhmälle Qridi on ollut nyt käytössä, on uusi arviointisysteemi, jossa arvioinnin tulee perustua tiettyihin kompetensseihin. Ne ovat kullekin oppiaineille omat. Tämä menetelmä hakee vielä selvästi paikkaansa koulussa, mutta Qridi tarjoaa sen toteutukseen yhden mahdollisuuden.

Jokaiseen koealueen tehtävään koskevaan arviointikohteeseen on linkitetty ne kompetenssit, joita kyseisessä tehtävässä testataan. Lopuksi Qridillä voi piirtää verkkodiagrammin, jossa näkyy koostettuna kaikkien kompetenssien tulokset.

Kolmas asia, missä arviointityökalua on käytetty, on oppimisprosessin arviointi. Tässä kysytään oppilaiden omaa arvioita työmäärästä, kokeeseen valmistautumisesta, aihealueesta, oppimismenetelmien sopivuudesta sekä viihtyvyydestä. Tämä antaa hyvää informaatiota opettajalle seuraavia oppimiskokonaisuuksia valmisteltaessa.

Päiväkirja reflektointiin

Päiväkirjatyökalua on käytetty hyvin vapaamuotoiseen reflektointiin kokeiden jälkeen, jossa oppilaat kertovat mielipiteestään tulokseen sekä analysoivat suoriutumista, valmistautumista sekä opiskelua yleensä.

Tavoitetyökalu apuna päättökokeisiin valmistautumisessa

Eurooppa-koulu järjestelmässä jokainen lukukausi huipentuu niin sanottuihin päättökokeisiin, joita koulussa kutsutaan compoiksi. Jokaisella aineella on oma componsa ja siinä testataan kaikki lukukaudella opitut asiat. Qridissä oleva tavoitetyökalu tarjoaa mahdollisuuden tämän, aika suuren, kokonaisuuden hallitsemiseen. Tavoitetyökaluun kerätään lukukauden aikana kaikki käsitellyt aiheet sitä mukaan kuin niitä on ollut kokeessa. Oppilaat merkitsevät liukusäätimellä, miten kokevat hallitsevansa kyseisen aihealueen. Lukukauden lopuksi he voivat palata takaisin tähän listaan ja esimerkiksi katsoa siltä aiheet, jotka vaativat harjoitusta, mennä kyseisen aihealueen kohdalle tehtävälistassa ja katsoa sieltä ne tehtävät, jotka ovat olleet haasteellisia.

Huomio tuloksista oppimisprosessiin

Vaikka tekstistä saattaa päätellä, että opetus on kovin koepainotteista ja niihin keskittyvää, niin uskallan väittää, että Qridin avulla kokeista saadaan oikea hyöty irti. Ne eivät toimi stressaavana viikkorahabonuksen kulmakivenä vaan nimenomaan mittarina oman oppimisen, osaamisen ja opiskelun arvioimisessa.

Hauskana esimerkkinä tästä on tapaus, kun ehdotin, josko pidettäisiin ylimääräinen koe tietystä aihealueesta ennen päättökoetta, jolla saataisiin tietoa osaamisesta tästä aiheesta ennen sitä ja samalla se olisi jo osa valmistautumista. Yritin motivoida oppilaita sillä, että harjoittelu ehdittäisiin tehdä tunnilla eikä kotona olisi tarvetta käyttää liikaa aikaa tähän. Aluksi idea sai vastusta, mutta eräs oppilas huomasi kysyä, josko olisin valmis lahjomaan heitä makeisille. Päädyttiin tähän ratkaisuun ja tehdyistä tehtävämääristä päätellen motivaatio oli lopulta kova. Kiitos ehkä Qridin ja etenkin sen yhden keksin.

Qridistä saatava data on toiminut siis suurena apuna minulle antamaan täsmällisempää kuvaa oppilaiden oppimisesta ja näin mielestäni tehostamaan opetuksen laatua. Osa tiedonkeruu alustojen luomisesta ja tulosten analysoimisesta vaatii hieman aikaan. Ilokseni olen kuullut, että opettajan käyttöliittymää ollaan kehittämään. Olin kovin otettu, kun sain sparrailla kehitysideoista Qridin Henrille. Vaikuttaa siltä, että uusia mielenkiintoisia toiminnallisuuksia on tulossa!

Teemu Hinkula
Matemaattisten aineiden opettaja, Eurooppa-koulu Luxemburg 1
CEO, Think in Games Oy

Qridi