28 November 2017

Kaikkia kaloja ei tarvitse tietää

Kansainvälinen IB-koulu hahmottelee kuvaa, millaiseksi koulunkäynti muuttuu.

Oulun kansainvälistä koulua katsoessa näkee tulevaisuuteen. Tällaista muuallakin on. Kohta.

Monella tapaa se on silti kuin mikä tahansa koulu. On valkoista betoniseinää ja ikkunoita rivissä. Oppilaita luokissaan ja pelaamassa välitunnilla pingistä. Alakoululaiset alakerrassa ja yläkoululaiset ylhäällä.

Oppilaita on nelisensataa. Jotkut ovat suomalaisia, yksillä toinen vanhempi on ulkomailta, toisilla  molemmat.

Opetus on äidinkielen tunteja lukuun ottamatta englanniksi, sillä koulu noudattaa kansainvälistä International Baccalaureate -ohjelmaa. Koko Suomi kulkee IB:n suuntaan, kun vasta uudistettu opetussuunnitelma otti siitä vaikutteita.

”Opettaminen vaatii kiinnostusta IB-ohjelmaa kohtaan ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaille painotetaan oppimaan oppimista”, sanoo kolmannen luokan opettaja Jenna Silveri Oulun kansainvälisestä koulusta.

IB-koulun alaluokilla on lukuvuodessa kuusi jaksoa, joista jokaisella on oma teemansa. Esimerkiksi vesi, aistit, Suomi, ruoan reitti tai miten oma käyttäytyminen vaikuttaa elinympäristöön, luokkaan tai kotioloihin.

Opetus sidotaan teeman ympärille, että lapset ymmärtäisivät asioiden yhteyksiä ja merkityksiä. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että matematiikassa lasketaan vesiaiheisia tehtäviä.

”Ei ole tärkeää, että kaikki oppilaat tuntevat kaikki suomalaiset kalat, vaan että he oppivat löytämään sen tiedon sitä tarvitessaan.”

Jenna Silveri tekee vakinaista opettajantyötä vasta kolmatta lukuvuotta. Koko sen ajan hän on ollut kansainvälisessä koulussa.

”Ekaksi työpaikaksi tämä on tosi haastava. Täällä on kaikki mitä tavallisessa koulussa plus tämä IB. Mutta IB motivoi minua. Vaikka se on vaativaa, tuo se työhön lisämaustetta. On myös kiva opettaa englanniksi.”

Englannin kieli sujuu Silveriltä mutkitta. Hän on asunut pari vuotta ulkomailla Yhdysvalloissa ja Alankomaissa sekä opiskellut Oulun yliopistossa englanniksi. Hänellä on sekä englanninopettajan että kansainvälisen luokanopettajan tutkinnot.

”Suomeksi kerron ehkä parempia vitsejä.”

IB:n opetustavat välillä hämmentävät niihin tottumattomia. Esimerkiksi matematiikkaa opetellaan enimmäkseen toiminnallisesti eli esimerkiksi leikkien ja pelien avulla.

Tutusta kivi-sakset-paperi -leikistä saa kertolaskuharjoituksen, kun kumpikin pelaaja vetääkin esille haluamansa määrän sormia. Voittaja on se, joka ensin kertoo keskenään sormien määrän oikein. Pelissä on vaaransa. Sen jännittävyys ja hetkeen keskittyminen yllyttävät voitontahtoisia pelaajia varsin kiivaiksi.

Toki matematiikan opinnoissa lasketaan myös pitkäjänteisiä kirjatehtäviä – vain vähemmän kuin ennen.

”Nykyään halutaan, että matematiikka ei olisi tylsää.”

Kansainvälisessä koulussa on kansainvälinen humina.

”Moni luulee, että tämä on jokin eliittikoulu, mutta ei ole. Jo kaksikielisyys tuo haasteita oppimiseen, varsinkin jos on jo muutenkin hankalaa. Useat oppilaat käyttävät joka päivä arjessaan sekä englantia, omaa äidinkieltään että suomea.”

Tehostettua tukea oppimiseensa saa Oulun kansainvälisen koulun oppilaista samanmoinen osuus kuin tavallisessakin koulussa.

”Pidän kulttuurien kirjosta. On mukava nähdä eri tapoja ja perheitä. Ja kuka kuuluu perheeseen, se vaihtelee. Usein se ei ole vain se suomalainen ydinperhe, mutta ei niin ole kaikilla suomalaisillakaan.”

Silveri kertoo, että esimerkiksi seksuaalisuudesta puhuttaessa hänen täytyy miettiä tarkasti, millä tavalla asioita esittää ja mitkä aiheet ovat joillekin oppilaille herkkiä. Siinä auttaa, kun tuntee perheet.

”Pitää olla enemmän kieli keskellä suuta.”